Oma koti kullan kallis!

Näinkin varmasti..., -tänään ehkä vielä kalliimpi kuin ennen.

Yhä useammat meistä painimme saman asian kanssa, priorisoimme ja mietimme, pohdimme ja punnitsemme..

Taantuma, lama... Kreikka, Kypros.. Kaikki vaikuttaa myös omaan ajattelumaailmaamme, oli sitten henkilökohtainen tilanteemme mikä hyvänsä. En lähde tähän nyt syväluotausta tekemään ( en edes jaksa kaikkea ymmärtää), saatikka jakamaan aurinkoisen pääsiäisen jälkimainingeissa, vaan toteanpa vain, että kaikki ei ole rahasta kiinni.

 

Sain eilen puhelun uudelta timpuriltani, että hän voisi tulla purkamaan kaiteen, joka on odotellut raakileena ja vähemmän turvallisena jo tovin..  En ollut uskoa korviani, olihan pääsiäispäivä, ja vielä Aprillipäivä?!! Päivistä viis, hän tuli ja kaappasi kaiteen matkaan hyvin hienovaraisesti, ei häiriintynyt pääsiäiseni ja hän, kulmilla ollessaan ja ohi kulkiessaan hoiti homman "siinä samalla". Ei siis pyhälisiä, ei kilometrikorvauksia, vaan hyvää tahtoa ja maalaisjärkeä! :)

Kuin olisin aavistanyt jotakin näin ihmeellistä tapahtuvaksi, mittasin ja piirsin sunnuntai-iltana porrasalueen ympäristön kaiteineen, patterisuojineen ja koristepanelointeineen - kaikki oli siis valmiina siltäkin osin. Nyt odotellessani kaidetta takaisin, lupasin itse hoitaa hionnan ja maalauksen kiinteisiin osiin, hihat heilumaan siis ;)

Värejä, värejä..

Paljon voi tehdä itse, mutta osaavat ihmiset ympärillä ovat kullan arvoisia! He, jotka neuvovat ja rohkaisevat, kun tulee "tenkkapoo" tai uskonpuute.

Yhteistyö ja avunanto ovat asioita, joita arvostan molempiin suuntiin ja muistan (toivottavasti) olla kiitollinen niistä aina, niin henkilökohtaisessa elämässäni, kuin Bedmilin pyörteissäkin.

Bedmilissä olen onnekas saadessani suunnitella esimerkiksi ihania verhoja asiakkaiden kanssa tietäen, että lopputulos taitavien ompelijoiden käsistä on huippuluokkaa, juuri sellaista, mitä suunnittelimme.

.. ja jotain mustavalkoista ;)

Työ ja vapaa-aika ovat menneet itselläni sekaisin jo ajat sitten, viimeistään oman, rakkaan ikuisuusprojektini myötä. Yli sata vuotias talovanhukseni pitää nimittäin huolen, että suunnittelijaminä pysyy realistisena, uskon siitä olevan hurjasti hyötyä myös asiakkaille Bedmilissä.

Kaikki vanha ja käyttökelpoinen hyödynnetään ja tähän pyrin myös asiakkaiden kanssa. Huomaan nyt, että melko sisäsyntyistä tämäkin on.. Hmmm, kumpikohan olikaan ensin, muna vai kana - opettiko talo sittenkään minua säästämään vanhaa, vai hankinko talon valmiina vanhan vaalijana:)?
 Verenperintöä se ainakin on, kiitos vanhemmilleni! :)

Jos haluat vaihtaa kuulumisia ja jakaa kokemuksia, tarvitset vinkkejä tai sisustussuunnittelua, uskon, toivon..., väitänkin :), että asiointi Bedmilissä on helppoa ja mutkatonta. Tässä linkki uuteen, Itä-Uudellamaalla ilmestyneeseen Yrityskuvalehteen, jonka kannessa saan patsastella Sipoon puodin lankkutiskillä  ja artikkeliin, jossa mielestäni tulee hyvin esille Bedmilin filosofia :)

Hyvällä sykkeellä ja ilon kautta kohti kevään ja alkukesän juhlia!

Iloisiin tapaamisiin ...

Merja